Yritysvastuun sanakirja osa 2: Ilmasto

Vastuullisuusraporteissa viitataan ilmastovaikutusten kohdalla esimerkiksi lyhenteisin CDP, SBTi ja TCFD. Mitä ne kertovat yritysten ilmastovaikutuksista ja -työstä?

Taloustutkimuksen tekemän Ilmastovastuuraportin mukaan yli 40 prosenttia suomalaisista kokee, että yritykset tekevät liian vähän ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Mikä sitten on tarpeeksi ja miten sitä voi mitata? 

Se onkin kiperä kysymys. Suurten yritysten toimitusketjut ovat niin monipolvisia, että vertailu ja kokonaiskuvan hahmottaminen on vaikeaa. Se vaatii yritykseltä paneutumista ja hyvin pureskeltua viestintää. Usein, valitettavasti, maalaisjärki onkin se hyödyllisin työkalu vaikutusten tulkintaan: lihafirma tuottanee enemmän päästöjä kuin perunayritys.

On olemassa myös joitain mittareita, joilla yrityksiä voi alakohtaisestikin vertailla toisiinsa. Listauksissa näkyminen vaatii kuitenkin yritykseltä aktiivisuutta ja läpinäkyvää raportointia. Toistaiseksi listauksiin hakeutuu lähinnä pörssiyrityksiä, sillä esimerkiksi sijoittajainstituutiot käyttävät listauksia riskianalyyseissaan. Tässä näkyy hyvin vastuullisuusluokitusten problematiikka: ne tehdään usein joko sijoittajien näkökulmasta tai kuluttajan mielikuvan perusteella, joten kärjessä keikkuvat usein isot yritykset.

TCFD on kirittänyt ilmaston sijoittajien kriteeriksi

The Task Force on Climate-Related Financial Disclosure on suuryritysten toimikunta, jonka missio on saada yritykset raportoimaan heitä koskevat, ilmastoon liittyvät riskit ja mahdollisuudet. Tällä hetkellä yli 800 yritystä maailmanlaajuisesti on sitoutunut TCFD:n suositukseen. Suurin osa yrityksistä toimii rahoitusalalla, ja suomalaisisita yrityksista TCFD:n suosituksen ovat allekirjoittaneet esimerkiksi Elo, OP ja Ilmarinen mutta myös Stora Enso.

TCFD-suositukset ovat kirittäneet ilmastokysymyksen suuryritysten ylimpiin kerroksiin ja tehneet ilmastosta strategisen kysymyksen. Suositukset ovat myös kiihdyttäneet keskustelua vastuullisen sijoittamisen ympärillä. Käytännössä TCFD:n suositus on raportoida, miten yritys huomioi ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä hallinnossa, strategiassa ja riskienhallinnassa sekä mittaa ja arvioi niihin liittyviä tavoitteita. 

Päätelmä: TCFD:n suosituksen allekirjoittaminen kertoo, että yritys on varautunut ilmastonmuutokseen liittyviin riskeihin. Tämä ei kuitenkaan anna määreitä siitä, miten yrityksen tulee ilmastovaikutuksiaan pienentää.

CDP on tunnetuin taho, joka pisteyttää yritysten ilmastovaikutuksia

CDP on tunnettu ja arvostettu toimija, joka pisteyttää sille raportoivat yritykset F:stä A:han sen mukaan, kuinka kunnianhimoisesta ilmastotyötä yrityksessä tehdään. CDP:lle raportoi maailmanlaajuisesti jo yli 7 000 yritystä, ja CDP vertailee ympäristövaikutuksia myös toimialoittain. 

Pisteytyksessään CDP arvioi muun muassa sitä, kuinka tarkasti yritys on raportoinut päästönsä ja kuinka kunnianhimoiset tavoitteet yrityksellä on niiden vähentämiseen sekä kuinka sitoutuneesti johto on mukana ilmastotyössä ja miten henkilökuntaa kannustetaan toimimaan. Yrityskohtaisia tuloksia voi tutkia CDP:n sivulla www.cdp.net/en/responses. 

CDP on rakentanut raportoinnin ja pisteytyksen ilmastotyön lisäksi myös metsien suojelulle ja veden käytölle. Yritysten lisäksi myös kaupungit voivat raportoida CDP:lle.

Päätelmä: Jos yritys raportoi ympäristötietojaan CDP:lle, se on vähintäänkin kiinnostunut omista ympäristövaikutuksistaa ja mittaa niitä tarkasti. Parhaimman mahdollisen leadership-tason arvosanan A:n saaneet yritykset tekevät kunnianhimoista ilmastotyötä. A-arvosana edellyttää myös kolmannen osapuolen varmennusta osalle päästöistä.

SBT eli Science Based Targets eli se kaikista tiukin seula

Tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet on kansainvälinen aloite, jota voi kutsua Pariisin ilmastosopimukseksi yrityksille. SBT on se kunnianhimoisin ilmastoaloite, joka pohjautuu tiedeyhteisön suosituksiin. Se hyväksyy mukaan vain yritykset, jotka ovat sitoutuneet tekemään oman osansa sen eteen, ettei ilmasto lämpenisi yli 1,5 astetta. 

SBT:n seula on niin tiukka, että CDP pisteyttää SBTi:n hyväksymät ilmastotavoitteet suoraan CDP:n korkeimmalle leadership-tasolle eli A-listalle. Alasta riippuen SBT voi edellyttää yritykseltä koko arvoketjun mukaan ottamista, eikä pelkästään oman toiminnan päästöjen vähentäminen riitä.

SBT-aloite tekee yhteistyötä muun muassa YK:n Global Compactin, WWF:n ja CDP:n kanssa, mutta arvioi yritysten ilmastotavoitteet itsenäisesti.

Päätelmä: Jos yrityksen ilmastotavoitteet ovat SBT:n hyväksymät, se tarkoittaa, että yritys on sitoutunut vähentämään kasvihuonepäästöjään kunnianhimoisesti linjassa Pariisin ilmastosopimuksen kanssa ja raportoi niistä säännöllisesti. Keinoja tavoitteisiin pääsemisestä SBT ei määritä tai vaadi.

Mitkä ihmeen scopet?

Yritysvastuuraporteissa usein käytetyt Greenhouse Gas Protocolin (ghgprotocol.org) määrittelemät “scopet” luokittelevat yrityksen tuottamat päästöt kolmeen luokkaan sen perusteella, missä kohtaa toimitusketjua ne syntyvät. Scope 1 tarkoittaa päästölähteitä, jotka yritys omistaa tai joita se hallitsee itse. Tähän siivuun lasketaan esimerkiksi yrityksen itse tuottaman sähkön päästöt. 

Scope 2 viittaa ostettuun energiaan, eli esimerkiksi toiselta yhtiöltä ostetun sähkön ja lämpöenergian päästöjä. Scope 3 on paitsi suurin myös kinkkisin siivu. Se kattaa yrityksen arvoketjun tuottamat päästöt: muun muassa ostettujen palveluiden ja tuotteiden, työntekijöiden työmatkojen, sijoitusten ja tuotteiden käytöstä aiheutuvat päästöt. Käytännössä tätä dataa voi olla hankala saada, jolloin scope 3 -päästöihin on laskettu vain osa arvoketjun päästöistä. 

Päätelmä: Jos yritys raportoi omat päästönsä, voit tutkia, ovatko ne kasvaneet vai pienentyneet ja kuinka kattavasti yrityksellä on tietoa myös arvoketjun aiheuttamista kasvihuonepäästöistä. Jos liikevaihto tai toiminta on muuten kasvanut, yrityksen on hyvä viestiä päästöistä myös pinta-alaan tai liikevaihtoon suhteutettuna. 

Hyvin pureksitulla viestinnällä selkeyttä

Koska kirjaimet eivät kerro kaikkea ja lukujen luettelu jättää kylmäksi, ilmastovaikutusten viestiminen vaatii yrityksiltä tarkkaa tiedon keruuta ja taitoa viestien muotoilussa. Parhaimmillaan ilmastoviestintä tarjoaa sekä vertailukelpoista tietoa että motivoi toimimaan.

Jos yrityksellä on tavoitteet päästöjen vähentämiseen, kerro, miten niihin päästään. Tai entä jos käyttäisit markkinointiviestintää apuna houkuttelemaan kumppanitkin mukaan?

Enne on yritysvastuuseen erikoistunut viestinnän kumppani. Ota yhteyttä: anniina@enneconsulting,fi.