Millaisista vastuullisuusasioista on pian raportoitava ja millä tasolla? Luonnokset EU:n raportointistandardeista lupaavat laajaa pakettia
EU:n vastuullisuusraportoinnin standardeista julkaistiin alkukesällä luonnokset, joiden perusteella standardi edellyttää laajaa ja seikkaperäistä raportointia mm. vesistö, ilmasto-, luontokato- ja ihmisoikeusvaikutuksistaan läpi koko arvoketjun.
EU:n vastuullisuusraportoinnin standardin sisällöstä on jo saatu esimakua, kun sitä komissiolle valmisteleva EFRAG (European Financial Reporting Advisory Group) julkaisi alustavia luonnoksia yleisistä standardeista.
Kaikkia velvoitteen piiriin kuuluvia yrityksiä (toimialasta riippumatta) koskevat raportointistandardit on jaoteltu loogisesti neljään eri osioon: raportoinnin yleiset periaattet, ympäristövastuuseen (E), sosiaaliseen vastuuseen (S) sekä hallintoon ja johtamiseen (G). Kussakin osiossa on 2–5 alaosiota, kuten ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit, oma työvoima sekä työntekijät arvoketjussa.
EU:n vastuullisuusraportoinnin standardin (ESRS) luonnostellut kulmakivet
1) Kaikkia toimialoja koskevat standardit
Yleiset periaatteet
Yleiset, strategia-, hallinto- ja olennaisuusanalyysin vaatimukset
2) Ympäristövastuu
Ilmastonmuutos
Saasteet
Vesi ja meren luonnonvarat
Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit
Resurssien käyttö ja kiertotalous
3) Sosiaalinen vastuu
Oma työvoima
Arvoketjun työntekijät
Yhteisöt, joille aiheutuu vaikutuksia
Kuluttajat ja loppukäyttäjät
4) Hallinto ja johtaminen
Hallinto, riskienhallinta ja sisäinen valvonta
Liiketoiminnan menettelytapa (business conduct)
Ilmastovaikutuksia ymmärrettävä läpi koko arvoketjun
Kustakin kokonaisuudesta on seikkaperäiset ohjeistukset raportointiin, osittain myös määrätyillä tunnusluvuilla. Pohjana on käytetty useita jo nyt käytössä olevaa kansainvälistä standardia, ja esimerkiksi GRI-standardiin perehtyneelle monet raportoitavat asiat ovat tuttuja. Raportoitava on vastuullisuuden eri alueiden johtamisesta, riskienhallinnasta, kuhunkin teemaan liittyvistä politiikoista ja niin edelleen.
Ilmastonmuutososiossa raportoitavaksi olisivat tulossa energian kulutuksen ja -tehokkuuden lisäksi yrityksen koko arvoketjun kasvihuonepäästöt (scope 1, 2 ja 3) sekä muun muassa keinot, joilla päästöjä vähennetään.
Ilmastotyö lähtee ensin koko arvoketjun CO2-päästövaikutusten ymmärtämisestä ja sitten niiden vähentämisestä. Siksi on loogista, että standardi edellyttää päästöjen raportointia. Arvoketjun eli scope 3 -päästöjen laskemiseen ja niiden systemaattiseen vähentämiseen on vielä monella raportointivelvoitteen piiriin kuuluvalla yrityksellä matkaa, joten työ kannattaa aloittaa viimeistään nyt.
Raaka-aineet, luontokato ja vesihuolto
Raaka-aineiden käyttö & kiertotalous -osiossa raportoitavaksi ehdotetaan muun muassa materiaalivirtoja. Eli sitä, kuinka paljon ja millaisia (esim. uusiutuvia tai kierrätettyjä) materiaaleja yritys käyttää sekä miten paljon jätettä toiminnasta syntyy ja miten ne käsitellään. Kiertotalouden osalta raportoitavaksi ehdotetaan muun muassa, kuinka suuri osa tuotteista on suunniteltu kiertotalouden periaatteiden mukaisesti
Luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta yrityksen tulisi raportoida paitsi omista vaikutuksistaan ekosysteemeihin myös siitä, miten negatiivisia vaikutuksia aiotaan vähentää sekä mitata luonnon monimuotoisuutta edistävää toimintaa. Luonnoksessa ehdotetaan myös listausta kolmannen osapuolen sertifikaateista, joita yritys käyttää raaka-aineiden alkuperän varmentamiseen, ja osuutta käytetyistä raaka-aineista, jotka kuuluvat sertifiointien piiriin. Eli on ymmärrettävä ja vähennettävä omia vaikutuksia luontokatoon läpi koko arvoketjun.
Huomion arvoista on myös ehdotetut vaatimukset raportoida vesihuollosta ja vaikutuksista merien ekosysteemeihin. Raportoitavaksi ehdotetaan veden kiertokulkua yrityksen prosesseissa eli esimerkiksi vedenkulutusta ja vesistöpäästöjä liikevaihtoon suhteutettuna. Me täällä tuhansien järvien maassa otamme puhtaan veden usein itsestäänselvyytenä, vaikka globaalisti pula puhtaasta vedestä tulee olemaan yksi tämän vuosisadan suurimmista ongelmista.
Ihmisoikeudet arvoketjussa ja perhevapaiden käyttö
Sosiaalisen vastuun näkökulmasta raportoitavaksi on tulossa muun muassa se, miten yritys huolehtii työntekijöiden olosuhteista ja ihmisoikeuksista läpi koko arvoketjun. Tärkeää on myös raportoida, miten tässä onnistumista mitataan ja seurataan. Tämä osio liittyy vahvasti ehdotettuun due diligence -direktiiviin, joka velvoittaa yrityksiä huolehtimaan ihmisoikeuksien toteutumisesta läpi koko arvoketjun eli esimerkiksi raaka-ainehankintaan asti.
Omien työntekijöiden näkökulmasta tulisi raportoida, kuinka yritys työllistää toimintarajoitteisia henkilöitä ja miten työntekijät voivat käyttää ja käyttävät esimerkiksi perhevapaita (jaoteltuna sukupuolen mukaan).
Pakolliseksi ehdotetaan myös esimerkiksi miesten ja naisten palkkojen vertailua toisiinsa sekä syrjintätapausten ja niiden käsittelyn kuvaamista. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisen näkökulmasta kriteeristöön soisi lisättävän vaatimuksen raportoida myös laajemmasta näkökulmasta niistä proaktiivisista toimista, joita yhdenvertaisuuden edistämiseksi tehdään.
Standardit on määrä hyväksyä kesäkuussa 2023
Yllä esittelin esimerkinomaisesti osia alkukesällä julkaistuista yleisistä luonnoksista. Ne ovat siis vain yksityiskohtia isosta kokonaisuudesta, ja niiden sisältö voi vielä muuttua.
On kuitenkin varmaa, että sääntely tulee kattamaan laajasti vastuullisuuden eri näkökulmia. Komission on määrä hyväksyä yleiset standardit kesäkuussa 2023. EU:n neuvosto ja EU-parlamentti pääsivät jo alustavaan sopimukseen 30. kesäkuuta vastuullisuusraportointia koskevasta direktiivistä.
Kaikkien velvoitteen piiriin kuuluvien yritysten (kaikki listautuneet yritykset ja yritykset, jotka täyttävät vähintään kaksi näistä: >250 työntekijää, >40 M€ liikevaihto tai >20 M€ tase) tulee raportoida samoista asioista tämän saman kriteeristön mukaisesti asteittain 1.1.2024 alkaen.
Valmistaudu näin
EU:n tavoitteena ei tietenkään ole vain lisätä raportointitaakkaa vaan saada yritykset ymmärtämään vaikutuksiaan maapallolla sekä että sitä vaikutuksia esimerkiksi ilmastokriisi ja luontokato aiheuttavat heidän toiminnalleen. Ja kun on ymmärrystä, on myös pohja toiminnalle.
Pelkkään raporttien täyttelyyn aktiivisuus ei saa jäädä, vaan nyt on kiire toimia. Vastuullisuustyöhän alkaa vasta siitä, mihin lainsäädäntö loppuu, eli tulevaisuudessa siihen päästäksemme, meidän kaikkien on tehtävä hartiavoimin hommia. Tähän kaikkeen tullaan tarvitsemaan jatkossa varmasti lisää resursseja.
Kääri siis hihat ja valmistaudu tulevaan näin:
Pohdi yrityksessänne, miten vaikutatte ympäröivään maailmaan ja toisaalta: millaisia riskejä maapallon ilmiöt aiheuttavat toimintaanne?
Aseta toiminnalle selkeät mittarit ja tunnusluvut.
Tarkastele ja mittaa vaikutuksia läpi koko arvoketjun. Esimerkiksi koko arvoketjun CO2-päästöjen (scope 3) laskeminen tulee pakolliseksi sadoille suomalaisyrityksille.
Tarkista, että vastuullisuustietoa kerätään johdonmukaisesti ja jäljitettävästi, jotta riippumattomalla varmentajalla on pääsy tiedon lähteille.
Valmistaudu etupainoisesti lisäämään vastuullisuustyöhön tarvittavia resursseja.
Kaipaatteko yrityksessänne tukea tulevan sääntelyn ymmärtämisessä tai vastuullisuustyön sparraamisessa?
Enne Consulting Oy:lta saat käyttöösi asiantuntevan huipputiimin kestävän liiketoimintaa tukevan vastuullisuusstrategian ja -tavoitteiden sparraukseen, olennaisuusanalyysin toteuttamiseen, vastuullisuusraportointiin sekä erottuvan vastuullisuusviestinnän suunnitteluun ja toteutukseen. Tutustu tästä meihin ja ota yhteyttä!
Lue lisää: Mitä vastuullisuusraportointia koskevasta direktiivistä tulisi tietää?
