Selvennä EU-jargonia ja muut viisi oppia CSRD-projekteista
EU on kiristänyt yritysten vastuullisuusraportoinnin vaatimuksia. Suomessa CSRD (Corporate Sustainabiity Reporting Directive) koskee yli tuhatta yritystä, ja ensimmäiset CSRD:n mukaiset raportit ovat parhaillaan työn alla.
Käynnissä olevat CSRD-projektit ovat tuoneet meille jo muutamia tärkeitä oppeja. Tässä niistä tärkeimmät.
1. Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien huolellinen määrittely valaa jykevän pohjan koko projektille
Niin kutsuttu kaksoisolennaisuusanalyysi (double materiality analysis) on EU-raportoinnin kulmakivi. Se määrittää, mitkä vastuullisuusasiat ovat olennaisia yrityksesi kannalta – sekä liiketoiminnan että sidosryhmien näkökulmasta.
Tämän vaiheen huolellinen tekeminen luo pohjan raportoinnille ja vastuullisuustyölle, sillä yrityksen toimista ja tavoitteista raportoidaan suhteessa siihen, miten niillä pyritään hallitsemaan olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia.
Analyysin tarkoituksena on tunnistaa vaikutukset, joita yrityksellä on ympäristöön, ihmisiin ja yhteiskuntaan, ja priorisoida ne mittakaavan, laaja-alaisuuden ja korjaamattomuuden perusteella. Kestävyysriskien ja mahdollisuuksien olennaisuutta arvioidaan todennäköisyyden ja niiden taloudellisten vaikutusten mahdollisen kokoluokan perusteella.
Kaksoisolennaisuuden käytännön toteuttamiseen ei ole yhtä oikeaa tapaa, mutta tärkeää on, että se tehdään erittäin huolellisesti ja dokumentoidusti, sidosryhmiä kuunnellen ja että yrityksen johto on tiiviisti mukana analyysin toteuttamisessa. Tässä vaiheessa saatetaan tarvita myös johdon koulutusta kestävyysteemoista, jottei arviointiin lähdetä aivan kylmiltään.
2. Tietopisteiden kartoitus: Mitä tietoa meiltä jo löytyy ja mitä puuttuu
Kaksoisolennaisuusanalyysissa määritellyt olennaiset asiat ovat niitä, joista yrityksen on jatkossa raportoitava. Kokonaisuus voi tuntua alkuun monimutkaiselta, sillä se kattaa usein laajan kirjon teemoja ja satoja datapisteitä, jotka koskevat sekä yrityksen taloudellisia riskejä ja mahdollisuuksia että sosiaalisia ja ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia – sekä riippuvuuksia niiden välillä.
Ennen datankeruun aloittamista on tärkeä kartoittaa, mitä tietoa organisaatio on jo raportoinut ja mitä tietoa on sisäisesti saatavilla. Tämä auttaa luomaan systemaattisen suunnitelman siitä, mistä tiedot saadaan, kuka ne kerää sekä rinnalla kehittää vastuullisuustyötä niin, että esimerkiksi tavoitteista ja mittareista voidaan raportoida jatkossa – jos siis niitä ei ole vielä olemassa.
3. Katse eteenpäin: ovatko nykyiset tavoitteet ja mittarit riittäviä?
CSRD ei onneksi ole pelkkää raportointia, vaan se edellyttää ennen kaikkea eteenpäinkatsovaa ja systemaattista työtä yrityksen ihmisoikeus- ja ympäristövaikutusten sekä riskien hallitsemiseksi.
Suurimmalle osalle yrityksiä pelkkä tiedonkeruu ei siis riitä, vaan CSRD vaatii tulossuuntautuneiden ja mitattavien tavoitteiden käyttöönottoa sekä kestävyysriskien ja mahdollisuuksien huomioimista liiketoimintastrategiassa. Uskottava raportointi tarkoittaa uskottavaa ja kunnianhimoista vastuullisuustyötä. Varaudu siis nostamaan tekemisen tasoa ja kehittämään omaa vastuullisuustyötä raportointiprosessin rinnalla – sekä ottamaan sidosryhmät kehitystyöhön mukaan.
4. Selkeytä CSRD-jargonia, jotta saat koko organisaation mukaan
CSRD:n tietotarpeet ulottuvat moniin eri liiketoiminnan osa-alueisiin, joten on tärkeää varmistaa, että organisaation eri osat ovat tiiviisti mukana prosessissa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi talousosaston, henkilöstöhallinnon, hankinnan ja myynnin osallistamista prosessiin, sillä näillä kaikilla on todennäköisesti tärkeä rooli datankeruussa.
Oman organisaation saamisessa kelkkaan mukaan on tärkeää selkeyttää CSRD:n monimutkaista kieltä ja antaa “olennaisista kestävyysseikoista” konkreettisia esimerkkejä. Näin varmistetaan, että kaikki sidosryhmät tietävät, mitä heiltä odotetaan ja miksi tietynlaista dataa tarvitaan.
5. Kerää tietoa niin, että se on varmasti jäljitettävissä
Merkittävä CSRD:n tuoma muutos kestävyysraportointiin on se, että merkittävä osa raportissa esitetyistä tiedoista käy läpi ulkoisen varmennuksen. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että tiedon on oltava todennettavissa. Eli hyvästi maalailevalle vastuullisuusjargonille, vihdoin!
Tiedonkeruun kannalta tämä tarkoittaa sitä, että datan kerääjien on pystyttävä opastamaan varmentaja alkuperäisen tiedon jäljille. Kun raportissa todetaan, että “hallitus hyväksyy yhdenvertaisuussuunnitelman kerran kahdessa vuodessa”, varmentaja saattaa pyytää nähtäväkseen hallituksen kokouspöytäkirjoja.
Tämä vaatii datankeruulta tarkkuutta, ja jotkin yritykset ovatkin ottaneet käyttöönsä uusia järjestelmiä datan hallintaan. Tosin vaikuttaa, että montaa niistä käytetään vielä hyvin manuaalisesti, eikä exceleistä olla vielä kokonaan päästy eroon.
6. Jos et ole vielä käärinyt hihoja, olet valitettavasti jo myöhässä
CSRD:n mukainen raportointi on työllistävä prosessi, johon tarvitaan koko organisaatiota. Se ei vaadi pelkästään raportoinnin kehittämistä, vaan myös ja ennen kaikkea vastuullisuustyön systemaattista kehittämistä ja kytkemistä liiketoimintastrategiaan.
Tätä kaikkea ei mitenkään onnistuta tekemään raportointikauden alla. Joten yritykset, jotka ovat vasta käynnistämässä moottoreitaan raportoidakseen vuoden 2025 tiedoista, on varauduttava siihen, että ensimmäisenä vuonna raporttiin jää vielä aukkoja. Se on kuitenkin vasta alkua, sillä kehitettävää tässä riittää vuosiksi eteenpäin.
Tarvitsetko tukea CSRD-raportoinnin toteutuksessa? Enne Consulting Oy tukee prosessin läpiviennissä – aina olennaisuusanalyysistä, tavoitteen asetantaan ja lopulliseen raportointiin asti.